Ansan ensimmäiset epikset

Ansa pääsi siis tiistaina Lapualle ensimmäisiin epävirallisiin agilitykisoihin ulkokentälle.
Ansan kanssa ollaan treenattu vain omalla hallilla ja epiksissä ei ollut mitään tavoitteita, tai no se että pysyisi edes kentällä.

Rata oli mukavan lyhyt supermölliluokan rata, jossa oli pari hyppyä ja useampi putki. Valitsin Ansalle kaksi starttia ja hyppykorkeudeksi 20cm. Ensimmäisellä startilla meni rata hylyksi, ensimmäisen hypyn jälkeen lähti kiertämään putkea ulkokautta ja meni väärästä päästä putkeen, mutta muuten mentiin virheettömästi loppuun. Toisella startilla mentiinkin nollana läpi! Ihan mahtava juttu! Yhden kerran Ansa vilkaisi lähdössä kyykyssä olevaa ajanottajaa ja siitä huomasi että hetken sitä olisi tehnyt mieli mennä moikkaamaan. Kaikenlaisia häiriöitä olisi ollut ulottuvilla, mutta Ansa päätti että nyt mennään, tämä on kivempaa! Taitava pikku Ansa!

Hipun kanssa ei mennyt ihan niin nappiin. Väärään päähän putkeen menemistä ja aikamoista soheltamista, ihan itteäni saan syyttää, ohjaaja koko ajan myöhässä.

Video Ansan nollittelu radasta:

Taas erittäin onnistuneita kuvia kuvaajalta Sami Ritoniemi (klikkaamalla suuremmaksi):

Rakas hömelö <3 :´D

Paimennusta ja VOIvottelua..

Esittelyssä ensin iloiset asiat ja lopusta voi sitten lukea VOIvottelut.

Vihdoin se päivä koitti kun pääsin mudien kanssa opettelemaan paimennusta! On sitä ollut mielessä jo kauan aikaa että paimentamaan pitäisi päästä, mutta aina on ollut muita harrastuksia tai kiireitä.

Kävimme Urjalassa Koira-Kehrossa, jossa oli mukava ja asiantunteva lampuri Sanna. Samana päivänä meitä oli n. kahdeksan ja pääsimme kahdesti lampaille. Osallistuin kaikkien kolmen mudini kanssa.

Mikä tärkeintä, kaikki kolme osoittivat kiinnostusta lampaita kohtaan ja saivat täydellisen hyvän ensimmäisen kokemuksen paimentamisesta. Matti 4kk oli varmasti kaikista parhain tapaus! Uskon että siitä olisi potenttiaalia paimentamaan ihan päivittäin lampaita, taipumusta kyllä löytyi. Päivä oli jännittävä ja mielenkiintoinen, varmasti ei jäänyt viimeiseksi kerraksi! Lisää päivästä voi lukea tulevasta Unkarinpaimenkoirat lehdestä.

Paljon tuli hyviä kuvia, antaa siis niiden puhua sen puolesta kuinka mukava päivä meillä oli:
Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla. Kaikki kuvat Eeva Mattila.

Matti sai hepulin, leikitään!

Rohkea Matti!

Jes! Olipa kivaa!

Iloisten uutisten jälkeen sitä VOIvottelua.. Olemme tässä kuussa käyneet Hipun kanssa kahdet rally-tokokisat VOI luokassa, 0 tuloksin. Vetää hieman mieltä matalaksi, mutta en luovuta!
Olen nyt saanut oman jännityksen kuriin ja Hipun vire on paljon parempi sen vuoksi! Kaikki ei näköjään onnistu kuitenkaan samalla kerralla nappiin, on tullut paljon virheitä ja epätarkkoja suorituksia. Kehitystä on tapahtunut, joten ei muuta kun treeniä lisää.

Onnistumisen pilkahduksia agilityssä

Nyt kun kauneuskilpailuista on laskeuduttu takaisin maan päälle päästiin tositoimiin, vaikkakin ei ollut virallinen kilpailu.

Eilen olimme epävirallisissa agilitykilpailuissa.
Jotenkin tunnelma ja oma fiilis oli kuin oikeissa kisoissa ja keskityin aivan erilailla rataantutustumisessa. Itselläni oli varma tunne mitä teen missäkin radan kohdassa. Muistin myös millä fiiliksellä viimeksi olimme treenanneet kelpie Mäihän kanssa, nyt yrittäisin ohjata Hippua yhtä keskittyneesti ja tarkasti.

Rata oli tulevan Agirodun Open Class rata ja siihen sai tutustua jo etukäteen paperilta. Nolliteltiin lähes tulkoon lisästarttikin, mutta Hippu päätti hypätä toisella startilla A:n kontaktin alastulon, joten hylätyksi meni kun otin sen uudelleen. Muuten kummallakin startilla Hippu meni tuttuun tapaan erittäin hienosti, leiskautteli kyllä taas pitkästi, mutta heti kun tassut osuu maahan sehän kyllä kääntyy. Nyt kun saisi vain vielä opetettua kääntämään jo ennen hyppyä, itseltäni se tietysti vaatii myös että on ajoissa kertomassa käännöksen Hipulle ja sitä olen kyllä aina yrittänyt. Olen myös opettanut että suhina tarkoittaa kääntymistä tiukasti ja joissakin ohjauksissa se on alkanut toimimaan, vielä kun muistaisi käyttää sitä radalla.

Ehkäpä agility tästä alkaisi sujumaan kun saa oman pään kisakuntoon ja eikä olisi pahitteeksi jos pari kiloa myös kropasta pois ;) Varmuutta ja tarkkuutta ohjauksiin eikä mitään sinne päin heittoja.. mihin olen monesti sortunut.

Tässä on videokuvaa suorituksesta:

Vielä hyvin onnistunut kuva eilisestä:
Kuva Sami Ritoniemi