Uusi vuosi, uudet kujeet!

Niin meni joulut ja uudet vuodet rauhallisesti oman perheen kesken. Ilotulitteistakaan ei meidän koirat piitanneet, vaan nukkuivat suuremman osan illasta.

Täytynee miettiä vielä viime vuotta. 
Hipun kanssa nousimme kolmosiin agilityssä ja rally-tokossa saavutimme RTK 2 tunnuksen, kummatkin siis maaliskuussa!
Hipusta tuli 2015 vuoden aikana Suomen, Latvian ja Liettuan (vielä vahvistamatta) valio ja Latvian Voittaja -15.
Alkuvuodesta pääsin ihanalle reissulle Unkariin, jossa pääsin tutustumaan Matin kasvattajaan. Matka oli kaikin puolin muutenkin niin antoisa että aion joskus lähteä uudestaan.
Matti saapui Unkarista Suomeen toukokuussa. Hippu kävi toukokuussa luonnetestissä ja sai sieltä mukavat pisteet.
Kävimme tutustumassa Hipun, Ansan ja Matin kanssa uuteen lajiin, paimennukseen.
Ansa sai Suomesta ensimmäisen sertinsä. Siitä tuli Latvian ja Liettuan juniorimuotovalio (kunhan vahvistuu) ja sai Latvian juniorivoittaja tittelin.
Ansa kisasi ensimmäisen kisansa rally-tokossa, joka meni ohjaajan vuoksi niin pieleen..
Kiuru saapui Unkarista marraskuussa.
Kävin kasvattajakurssin hyväksytysti läpi.

Näin nopeasti mietittynä siis aika paljon on saavutettu vuoden aikana! Monta ulkomaan reissua sai tehdä, enkä kyllä yhtään moiti, mukavia reissuja kaikki! Toivottavasti tästä vuodesta ei tule ainakaan edellistä huonompi.

Mitäs sitten tänä vuonna voisi olla mahdollisesti tulossa?
Alku näyttää ainakin mielenkiintoiselta kun olen hypännyt Unkarinpaimenkoirien lehden yhdeksi mudi-palstan pitäjäksi. Juttuaiheita on päähäni pulpunnut niin että kyllä niistä ainakin muutamaan lehteen riittää ennen kuin tarvitsee todella alkaa kaivelemaan aiheita. :)
Tämän kuukauden lopulla suuntaamme nokan kohti balttian maata, saatte kuulla siitä reissusta kyllä lisää sitten myöhemmin.
En tiedä tulisiko meille jopa mudin pentuja? Kukapa tietää vielä. ;)
Olisihan se kiva saada niitä nollia Hipulle aksassa, mutta katsotaan, hiljaa hyvä tulee.
Ansan olisi tarkoitus startata agilityssä tänä vuonna.

Siinäpä niitä jo on. Katsotaan mitä vuosi tuo. :)

Pari kuvaa epävirallisista agilitykisoista. Kuvaaja Sami Ritoniemi.

Hippu pinkoo tyylilleen uskollisena; räkä poskella.

"Kuu Kiurusta kesään.."

..no, ei ihan vielä kuitenkaan sitä kevättä/kesää. ;) mutta lauantaina Suomeen saapui mudi narttu Mecseki Bundás Pacsirta.
 Hyvin kaunis ja uskomattoman rohkea pentu! Luulisi että pentu olisi järkyttynyt pitkästä matkasta, mutta tämä ei. Häntä huiskien menee jokaisen uuden ihmistuttavuuden luokse siliteltäväksi ja tuntuu olevan kuin kotonaan, missä vain. Tempperamenttinen ja äänekäskin on, niin kuin oikean mudin pennun kuuluukin olla.
Pacsirta tarkoittaa unkariksi lintua, kiurua ja siitähän se kutsumanimi pennulle tuli.
Kiuru pääsi sunnuntaina aktiiviseen sijoituskotiinsa Antonian luokse, jonka perheeseen kuuluvat ennestään jo Pepe koira ja Geisha kani.

Suuri kiitos Niina kun avustit ja toit tämän pienen suloisuuden Suomeen!

Matkalla junassa

Kuva Antonia Guss

Liettuan tuliaisia

Huh, eipä ole hetkeen taas ehtinyt päivittämään. On sitä ollutkin kaikenlaista taas, tässä tulee niitä tärkeimpiä.

Kävimme Liettuan Panevezys kr näyttelyissä 24.-25.10.
Tuomareina toimivat lauantaina Galina Zhuk (Belarus) ja sunnuntaina Igoris Zizevskis (Lithuania).
Saimme mitä lähdimme tavoittelemaan, Hippu oli rotunsa paras kumpanakin päivänä ja näin ollen on nyt Liettuan muotovalio. Ansa oli myöskin kumpanakin päivänä rotunsa paras juniori ja on nyt Liettuan ja Latvian juniorimuotovalio! Matkakumppanit saivat myös upeita tuloksia!

kuva Eeva Vilander

kuva Eeva Vilander

Pääsin näkemään ja tutustumaan myös Dainaan ja Hipun veljeen Simeoniin!
Daina kouluttaa Simeonista etsintä- ja pelastuskoiraa.
Näin Daina kertoi Simeonista: Simeon on ystävällinen ihmisille, muille koirille ja eläimille. Simeon on laukausvarma ja sopeutuu uuteen ympäristöön hyvin nopeasti. Simeon on terve; lonkat A/A, kyynärät 0/0, polvet 0/0 ja silmät terveet. Simeon on 44cm korkea ja painaa n. 12,5kg. Hän on myös Liettuan muotovalio. Daina pitää Simeonin luonteesta, Simeon yrittää aina miellyttää häntä.

Kilvan Simeon & Kilvan Hilja

Kilvan Simeon
kuva Eeva Vilander

Hippu, Ansa & Simeon

Kannattava reissu siis! Täytyy vielä kertoi yhdestä pienestä hetkestä, joka syöpyi mieleeni. Kaikki jotka ovat nähneet Ansan tietävät millainen rapsutuksien kerjääjä se on; tunkee jokaisen vieraan syliin huomiota kerjäämään, eikä se varmaan voisi koskaa ajatella kenestäkään ihmisestä mitään pahaa.
Näyttelypaikalla moni ihminen ihasteli mudejani. Mies ja nainen tulivat silittelemään ja tutustumaan rotuun, mies liikkui rullatuolilla. Ansa hyppäsi ensin miehen syliin rullatuoliin siliteltäväksi, oli siinä hetken ja kun kuuli kuinka vieressä nainen ihasteli tätä, hyppäsi Ansa naisen syliin ja "halasi", laskemalla pään naisen olkapäätä vasten. Voitte kuvitella kuinka tämä nainen hykerteli ja oli otettu tämmöisesta hellyyden osoituksesta.. :D Ansa on kyllä valloittava tapaus, myönnän. <3

Rally-Toko epikset

Kävimme rally-tokoilemassa epävirallisesti viikko sitten.

Ansan kanssa olisi tarkoitus startata viralliseti ensi kuussa, joten nämä olivat hyvää harjoitusta.
Ansa osallistui mölli-luokkaan, jossa sai siis palkata koiraa välillä. Saatiin tulokseksi 99 pistettä ja 1 sija!

Osallistuimme myös alo-luokkaan, jonka suoritimme palkkaamatta. Vähän Ansa jäi likkeiden välille ihmettelemään että missäs palkka? :) Joten treeniä siihen että palkataan vasta hyvin suoritetun liikkeen jälkeen. Pistemääräksi saimme kuitenkin 93 pistettä!

Näillä tuloksilla voi siis hyvillä mielin mennä virallisiin kisoihin.

Uusi tuontinarttu

Unkarista tulossa musta mudi narttupentu, joka etsii sijoituskotia!
Jos kyseinen rotu kiinnostaa, ota yhteyttä pikimmiten!
marika.vahamaaATgmail.com

Blogihaaste

Sain jo aikapäiviä sitten haasteen kahteen otteeseenkin ja nyt vihdoin ehdin siihen vastata.  
Kyseessä on Liebster award, jonka ideana on saada näkyvyyttä uusille ja tuoreille blogeille, joilla on alle 200 seuraajaa. Haaste kulkee bloggaajalta toiselle. Sain haasteen ensimmäiseksi Jenniltä, Valkoinen Blogi kirjoittajalta.

Säännöt:

1. Kiitä sinut nimennyttä bloggaajaa ja linkitä hänen bloginsa.

2. Vastaa sinut nimenneen bloggaajan 11 kysymykseen.

3. Nimeä ja linkkaa 11 Libster Awardin ansaitsevaa blogia, joilla on alle 200 seuraajaa.

4. Keksi 11 uutta kysymystä nimetyille.

 
Tässä siis kysymykset vastauksineen:

1. Varhaisin koiramuistosi?

Varhaisin muisto on lapsuudenkodissa, naapurissa asustavat koirat. Meille kun ei koiraa vanhemmat halunneet hankkia, yksi syy oli koska pelkäsivät että tämä jää heidän hoidettavaksi. Enkä osannut edes koiraa kinuta koska allergiatestien mukaan minun olisi pitänyt olla näille karvakorville huomattavasti allerginen.. Naapurissa kuitenkin kävin rapsuttelemassa pienenä lempeää, suurta vaaleaa koiraa, en muista yhtään mitä rotua se oli. Toisessa naapurissa asusti bulldog- tyyppinen koira tai sen rotuiseksi minä sen muistelisin. Se oli hienosti opetettu, ei poistunut aitaamattomalta pihaltaan naapureiden puolelle. Yhdessä naapurissa asusti ajokoira, jota myöskin pääsin silittelemään aina silloin tällöin. Myöskin tuttavaperhe omisti koiran, jota sain jopa silloin tällöin taluttaa.

2. Oletko koskaan joutunut oikeasti koiran puremaksi? Missä tilanteessa?

Enpä ole koskaan joutunut. Ainoastaan aksassa on tullut kuumeilevan Hipun kanssa nirhaumia, mutta niitä en laskisi kunnon puremaksi.

3. Mikä hetki koiraharrastuksissa on ollut sinulle tähän mennessä se ikimuistoisin ja parhaimman onnistumisen fiiliksen tarjonnut hetki? Miksi juuri se?

Agilityssä kun saimme Hipun kanssa ensimmäisen nollan ykkösissä! Tuli ihan itku, todiste siitä että voisimme Hipun kanssa agilityssä onnistua ;) Agility on niin kiihkeä ja nopea laji, joten nopean koiran kanssa onnistuminen radalla on kyllä parasta mitä tiedän!

4. Loppuvuoden tavoitteesi koiraharrastuksen parissa?

Loppuvuodeksi on tiedossa yhdet ulkomaan näyttelyt Hipun ja Ansan kanssa, toivottavasti menestystä siis sillä rintamalla. Ansa starttaa myös rally-tokossa, joten toivottavasti sieltä tulisi myös tuloksia. Hipun kanssa käymme ahkerasti myös jokaisissa agilitykisoissa joihin suinkin pääsemme, jospa kolmosista saataisiin joskus nollia.

5. Jos voisit palata koirasi pentuaikaan tai harrastusuran alkuun, mitä tekisit toisin?

Voi, näitä löytyisi varmasti niin paljon mitä olisi ehkä pitänyt tehdä toisin etten jaksa niitä luetella. Koko ajan pyrin ottamaan virheistä opiksi ja ettei vaan toisen koiran kanssa ainakaan toistaisi samoja virheitä. Kokonaisuuteen jokaisessa koirassani olen kuitenkin tyytyväinen ja sehän on tärkeintä. :)

6. Oletko tyytyväinen rotuvalintaasi ja miksi päädyit juuri siihen?

Olen ehdottomasti tyytyväinen. Helppohoitoinen turkki, liioittelematon ulkonäkö ja rakenne, sopiva kompakti koko. Harrastusmahdollisuudet lähes rajattomat, paimenkoira. Hain edellä mainittuja ominaisuuksia ja näitä olen mudissa saanut. Ainut mitä en halunnut oli herkkä haukkuisuus ja se onkin ainut miinus tässä rodussa, jonka pystyn hyväksymään. ;)

7. Kerro joku koiriin liittyvä unelmasi? Haluatko kenties kasvattajaksi, arvokisoihin vai ammatin koirien parista?

Haluaisin päästä agilityssä SM-kisoihin Hipun ja miksei joskus Ansankin kanssa. Tulevaisuuden unelma on myös joskus kasvattaa rotua.

8. Haaverotusi, jota et kuitenkaan luultavasti koskaan tule hankkimaan? Miksi?

Yksi jota mietin ennen mudia oli beauceron, se on myös mielestäni kaunis, liioittelematon rotu. Yksi syy miksi se hävisi mudille oli sen kokonsa vuoksi.

9. Montako koiraa talossa on maksimi?

Kolme on maksimi, ainakin tämän hetken elämäntilanteessa.

10. Tunnustuksen paikka! Mitä koiriin liittyvää asiaa välillä laiskuuttasi/saamattomuuttasi/muistamattomuuttasi laiminlyöt? Vai lipsutko jostain arkisesta tavasta tai säännöstä ihan huomaamattasi?

Aika monia, pitäisi olla ehdottomampi ja mustavalkoisempi säännöissä; ettei ovista rynnitä ja ei hypitä. 

11. Koiriesi nimet ja tarinat nimien takana?

Mietin ensiksi Hipun virallista nimeä, se ei voinut olla Hilja koska hulluksihan se olisi tullut kun huutaisin päivät pitkät että "olkaa nyt HILJAA!". Sitten se muotoutui Hipuksi ja sai erilaisia merkityksiä kuten Kultahippu. :)

Ansalle ajattelin ensin Rasaa tms. mutta meidän pojan nimi on Rami, joten se olisi ollut turhan lähellä. Joten Ansasta tuli Ansa ihan sen virallisen nimen mukaan.

Matin virallinen nimi Matyi lausutaan hyvin samoin kuin meillä suomessa "Matti", joten tämä oli helppo. :D

Hyvin vähän ehdin blogeja lukemaan, joten haaste lähtee vain muutamalle:
Lillin ja Iitun elämää
Nallemaista
Enne Elämää

Tässä teille kysymykset:

1. Miksi päädyit tähän rotuun/näihin rotuihin? 
2. Mitkä ovat rodun hyvät/ huonot puolet?
3. Haaverotusi, jonka ehkä joskus tulet hankkimaan?
4. Millaisia haasteita olet kohdannut koirasi/koiriesi kanssa, miten niistä on selvitty?
5. Tulevaisuuden tavoitteesi/haaveesi mitä haluat ehkä koiriesi kanssa saavuttaa?
6. Mitä lajia et olisi valmis harrastamaan koirasi kanssa? Miksi?
7. Mitä lajia/lajeja harrastatte? Kuinka usein treenaatte, pidättekö välillä taukoja?
8. Mitä tekisit kaikella sillä vapaa-ajalla, jos sinulla ei olisi koiria?
9. Kuinka pidät huolta koirasi terveydestä? (lihashuollosta, turkista yms.)
10. Jos lähdet lomamatkalle tai sairastut niin että joudut sängyn pohjalle, vietkö koirasi hoitoon vai onko sinulla joku tuttava joka huolehtii koiristasi?
11. Osaavatko koirasi joitain temppuja tai kepposia mitä ne toteuttavat omasta tahdosta, halusit tai et?

Tässäpä nämä, olkaa hyvät!

Piirinmestaruuskilpailut

Viikonloppuna kisailtiin Hipun kanssa kumpanakin päivänä. Lauantaina käytiin Lapualla tuloksin hyl ja 20. Radat olisi mielestäni ollut mentäviä ja sujuvia, mutta kun ei natsaa niin ei.

Sunnuntaina osallistuimme Hipun kanssa piirinmestaruuskilpailuihin. Anders Virtanen oli tehnyt mielestäni kivat ja sujuvat radat. Silti emme yksilöradoilla onnistuneet. Kieltoja tuli tosi paljon. Tein ilmeisesti jotain hassua ohjauksessa koska Hippu tuli todella monesti mua päin, eikä hypännyt ohjattua estettä (tai kyllä hyppäsi, sen jälkeen kun on ryysinyt ensin mun päälle..) Tulokset hyl, 15.

Olimme ilmoittautuneet myös joukkuekisaan. Joukkueeseen Hipun lisäksi kuului espanjanvesikoira Nemo, australianpaimenkoira Moska ja belgianpaimenkoira malinois Zorro, joka valitettavasti joutui perumaan tulonsa kun oli loukannut käpälänsä märällä nurmikolla. Varakoirana meillä oli pyreneittenpaimenkoira Tomu, joka tuli Zorron paikalle.
Annoimme joukkueelle nimen; Euroopan Pikajuna Austraaliaan.
Moska ja Kati kävi juoksemassa radan ensiksi tuloksellä 5. Ei huono, ajattelin! Kolme parasta tulosta lasketaan ja tärkeintä siis onkin saada jonkinlainen tulos eikä hyllyä. Seuraavaksi minun ja Hipun vuoro. Edellisten ratojen suorituksia emme nähneet ollenkaan koska Hipulla oli juoksut ja pysyttelimme hallin ulkopuolella niin paljon kuin mahdollista. Olinkin jo tuumannut että nyt on joukkueelle edes tultava nolla kun emme siihen yksilökisoissa pystyneet ja sieltähän se nolla tulikin! Mahtavaa! Kolmantena vuorossa oli Nemo ja Jenni, joiden tulokseksi tuli 10! Huh, nyt oli jo kolme tulosta (ja toivon mukaan myös pm-joukkueen voitto)! Ankkureina olivat vielä siis Tomu ja Kati, jotka vetäsivät nollat! Kilpailuhan meni paremmin kuin olin edes ajatellut! Tulostaulukin näytti hyvältä, vaikka piti pari kertaa hieraista silmiä että voiko olla, mehän voitimme maksien piirinmestaruuskilpailun! Huippua!

Kiitos joukkuetovereille! Ehdottomasti ensi vuonna uudelleen samalla kokoonpanolla, jos vain mahdollista! ;)

Nemo (Marikharon Nepido) & Jenni Hakoniemi, Moska
(Nallikallion Kaitse o Ihku), Tomu
(Tottakai Napoleon) & Kati Kuuttila + minä ja Hippu.