Latvian Winner

Käytiin viikonloppu reissulla Latviassa näyttäytymässä Hipun ja Ansan kanssa. Ansa aloitti näyttelyuransa hieman suuremmin kuin olin edes ajatellut, se kun ehti täyttää päivää ennen näyttelyitä junnu iän.

Tämä reissu oli ainutlaatuinen kaikin puolin, ei koskaan olla käyty ulkomailla näyttelyissä. Eikä jäänyt kyllä viimeiseksi kerraksi!

Kuva Riikasta hotellimme lähettyviltä ->








Tuomarina toimi Marleen Collins Irlannista.
Mudeja oli ilmoitettu vain kaksi, Hippu ja Ansa.

Ansan arvostelu:
Well promising junior, 9 month, good temper, happy in the ring. Well pleasing head shape, alert expression. Blue merle coat in good condition.

PP(promotion prize), JCAC, LJU(Latvian Junior Winner)


Hipun arvostelu:
Well pleasing 2- year old, show in good condition. Good head shape & ear carriage, nice sguare outline, very free moves.

CQ(certificate of quality), CAC, CACIB, BOB, LVU(Latvian Winner) ja täten siis Latvian muotovalio (LV CH)!

Kiitokset matkaseuralle! :)

Juhannuksen viettoa

Juhannus meni hienosti aurinko paistoi ja vettä satoi, tyypillinen juhannus siis.

Ansa ja Matti juhannuksen vietossa:

Treenailua ei unohdettu jussinakaan. Ansa sai harjoitella yksinkertaista putki, hyppyä ja keppejä. Hipun kanssa mentiin rataa ja todettiin treenikaverin kanssa etten ole kunnolla sille tiukkaa kääntymistä opettanut.. ei kiva, joten siinäpä meillä onkin sitten tehtävää jatkossa.
Pääsin myös koittamaan rataa kelpie Mäihän kanssa, joka on todella nopea ohjus ja hyvin tarkka ohjauksessa, jos Hippu on tarkka niin Mäihä on vielä tarkempi.
Huomattiinpa vain että vein vierasta koiraa paljon huolellisemmin kuin omaani, joten tällekin asialle täytyisi tehdä jotain ja nopeasti. Jotain positiivistakin kuitenkin löytyi, tykkäsin todella ohjata Mäihää ja haluan jatkossakin koska se ei anna anteeksi pienillekään virheille, joten joudun todella keskittymään ohjaukseen. Aivan niin kuin ei Hipun kanssa joutuisi keskittymään, mutta jotenkin kaiken huomasi paremmin vieraan koiran kanssa.
Niin ja eihän Mattia ole sopiva unohtaa mainita, se kun meni putkeen ensimmäistä kertaa elämässään. :)

Tulevana viikonloppuna lähdetään reissuun, jännittävää! Toivottavasti onni suosii! ;)

Treeniä ja pentupallerointia

Päivitetääs taas pikkuisen kuulumisia. Hetkeksi on blogi jäänyt, mutta ihan hyvästä syystä, onhan täällä ollut menoa ja meininkiä kun on pieniä ihmisiä ja pentuja talossa. ;)

Hipun kanssa tämän hetken suunnitelmat kisojen suhteen on rally-tokokisat ensi kuussa ja agilitykisoja yritän myös katsella tästä suht. läheltä.
Nyt ollaan treenattu myös BH kokeeseen, johon syksyllä olisi tarkoitus mennä. Paikkis on ollut tähän mennessä se kompastuskivi jonka vuoksi en ole uskaltanut vielä aikasemmin haaveilla BHsta, mutta nyt ollaan sekin saatu viilattua kuntoon. Vielä on aikaa treeneissä keskittyä vireeseen ja kontaktin kestävyyteen ennen syksyä. Hieman olen muuttanut palkkaustapaa, jospa se pitäisi Hipun vireen oikeanlaisena, ainakin näyttää paremmalta.

Ansan kanssa ollaan opeteltu agilityn alkeita. Taitava pikku agiliitäjä siitä tulee ja kokonsa puolesta näyttää siltä että mediksi se jää! Ensimmäiset juoksut olivat ja menivät, joten nyt ei enää senttejä lisää korkeuteen luulisi tulevan. Ansan kanssa päästään myös lähi aikoina korkkaamaan ensimmäiset viralliset näyttelyt!

Matti on hienosti kotiutunut! Se on reipas, sosiaalinen mudin alku joka tulee toimeen lasten ja muiden koirien kanssa. Matti etsii hyvää ja aktiivista sijoituskotia. Matista on potenttiaalia harrastuksiin ja näyttelyihin.

Hurmuri nimeltään Matti

Pitkä odotus palkittiin kun lauantaina 23.5. hain Unkarista Suomeen mudiuros Matin.

Tarkoitus oli alunperin etsiä Matille sijoituskoti, mutta pahasti kyllä näyttää siltä että meille se jää :D
Matti on hyvin urosmainen ja vaikuttaa tasapainoiselta, rohkealta ja energiseltä mudin alulta. Kaiken lisäksi Matti on hyvin hurmaava ja lupaava myös ulkonäöltään.
Matilla on nyt myös oma sivu blogissa.

Matti on kuvissa muutaman päivän yli 9vk vanha.

Luonnetesti

Huh, mikä kaksi viikkoa! On ollut tapahtumia niin ettei ole ehtinyt blogia päivitellä.

17.5. Hippu kävi luonnetestissä. Kyllä taisi jännittää enemmän ohjaaja kun koiraa.. Hyvin se kuitenkin meni ja Hippu sai mielestäni erittäin hyvät pisteet! :)

Ainut miinus minkä Hippu sai oli laukausaltis. En ole itse huolissani tuosta, Hippu kun ei ole laukaus- tai ääniarka. Hippu ei välitä ilotulitteista eikä puhkeavista palloista mitään ja meillä kun metelin tasosta huolehtii myös kaksi lasta, olisi ääniaran koiran elämä meillä hyvin hankalaa.

Tuomarit Marco Vuorisalo ja Heli Herranen

1 Toimintakyky
+1b Kohtuullisen pieni 15p.
2 Terävyys
+1b Koira joka ei osoita lainkaan terävyyttä 1p
3 Puolustushalu
+3 Kohtuullinen, hillitty 3p
4 Taisteluhalu
+2b Kohtuullisen pieni 20p
5 Hermorakenne
+1b Hermostunein pyrkimyksin 35p
6 Temperamentti
+1 Erittäin vilkas 15p
7 Kovuus
+1 Hieman pehmeä 8p
8 Luoksepäästävyys
+3 Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin 45p

Laukauspelottomuus - Laukausaltis

Yhteensä 142p

Videot kolmessa osassa:

Tampereen Kv ja muditreffejä

En ole pitkään aikaan kipeänä ollutkaan. Meinasi jäädä Tampereen kv näyttelyt välistä kun tuntui ettei olo parane ollenkaan ja ääni vain pihisi. Sovittiin kaverin kanssa että ajetaan puoliksi matka, sain sitten tulomatkalla levähtää.

Ansan sisko Kara korkkasi näyttelyuransa Tampereella ollen ROP pentu! Onnea Kara, Miia ja Pauliina!
Hippu esiintyi ensimmäistä kertaa valioluokassa. Vähän päivästä riippuen Hipun inhokki liike on "seiso", siis silloin kun siltä ei yksinkertaisesti vaadita muuta kuin seisomista. Sehän seisoi, istui, seisoi, istui.. vatkasti edes takaisin. Onneksi kuitenkin liikkeet menivät upeasti.

Tuomarina toimi Markku Mähönen.
"Ok mittasuhteet. Hyvä vahvusaste. Hyvän vahvuinen ja mittainen pää. Hyvät korvat. Hyvät silmät, ja kaula. Sopiva runko. Eturintaa voisi olla enemmän. Hieman ylös kiinnittynyt häntä. Hyvä karva. Liikkuu kepeällä askeleella. Hyvä, sopivan vilkas käytös." 

Hippu sai CACIBin ja oli ROP!


Tämän jälkeen lähdimme käyttämään koiria pihalla, jossa saivat painia ja leikkiä. Oli kiva vertailla Ansaa ja Karaa, paljon samaa näköä on, mutta myös pieniä erojakin löytyi.

Vasemmalla Ansa ja oikealla Kara. Kuva Miia Tuominen.

Kisoja, treeniä ja uusia tulokkaita

Lauantaina oli Jyväskylän kisat, pitihän sinne ajella käyttämään viimeksi sieltä saadut starttilahjakortit.

Radat olivat ihan loogisia ja mukavia kolmosten ratoja, vaikka ei menestystä meille tullutkaan. Hyl, hyl, 10, hyl oli saldo. Huomaa että kolmosten radoissa on meillä vielä paljon petrattavaa että saadaan tuloksia. Toisaalta virheet olivat pieniä, minun omaa huolimattomuutta ohjauksessa. Hippu varmasti olisi selviytynyt radoista, jos olisi ohjaaja joka osaisi ohjata. Paljon hyvää meidän radoissa oli.
Ensimmäisellä hyppyradalla oli hyppykorkeus maksimissa 65cm jota en huomannut rataantutustumisessa. Vasta radan jälkeen kuulin rimakorkeuden kun ihmettelin että kylläpäs hipaisi monella hypyllä, kuitenkaan ei rimat tippunut joka oli hyvin positiivista! Eihän Hippu ollut vielä koskaan hyppinyt 65cm hyppyjä.

Sunnuntaina oli ohjatut treenit, jotka menivät ihan vain nauramiseksi.. Oma rintamasuunta oli ihan miten sattuu ja Hippu haki kaukaa esteille, mille ei siis olisi pitänyt mennä. Toisaalta ihan hyvä että meni nauruksi koko touhu, edellisenä päivän ajelu ja neljä starttia tuntui vieläkin pääkopassa ja jaloissa. Varmasti myös Hipulla, vaikka ei se siltä näyttänyt.


Blogi on saanut uuden sivun, Kotia etsii!
Musta urospentu Masa etsii yhteistyökykyistä sijoituskotia, jossa olisi perheenjäsenen ja harrastuskaverin paikka auki. Jos sinulla olisi tarjota tällainen koti ja energinen mudinaattori kiinnostaa, ota yhteyttä sähköpostilla tai blogin yhteydenottolomakkeen kautta.