Ansan rally-toko epikset

Ansa kävi sunnuntaina ensimmäisissä epävirallisissa rally-tokokisoissa.

On se vain hauska pieni mudi, niin kontaktin haluinen ja täynnä intoa!
Rata oli mölliluokan rata, jolla sai palkata välillä. Pari suurempaa (-10p) virhettä tuli kun Ansa istui kesken spiraalin ja toinen kun istui selkäni taakse kun tarkoitus oli kiertää selän takaa sivulle istumaan. Hieno suoritus kuitenkin ensimmäiseksi kerraksi ja sijoituimme virheistä huolimatta toiseksi mölleinä.

Video suorituksesta:

Tapahtumarikas lomaviikko!

Taas ollaan menty eikä meinattu.

Lähdimme koko perheen kanssa lomailemaan viikoksi Turun saaristoon, Rymättylään. Oli kyllä hieno paikka ja mökkimajoitus osui oikeaan ja viihdyimme mainiosti! Näköalat olivat upeat ja sää mitä parhain!

Kuvapläjäys maisemista:

8.8. osallistuimme Ansan kanssa Turun Kv näyttelyihin. Hipulle oli suunnitteilla muuta mukavaa iltapäivästä, joten se sai tyytyä tällä kertaa turistina olemiseen.

Tuomarina toimi Farkashazine Folkmann Zsuzsanna, Hungary. 
Ansan arvostelu:
"Good type young female, good prop. head, good pigment, correct teeth. Nice dark eye colour. Good pricked ears. Good vacline & angul. Good movement."
JUN, ERI, SA, SERT (CAC), PN2 (best female two)

Jihuu! Ensimmäinen Suomen näyttely ja serti!

Eikä huonosti mennyt kanssa kilpailijoillakaan, nimittäin Hipun veli Romu (Kilvan Timo) oli ROP! Ei ihme, on se niin komia, tykkään Romun ulkomuodosta paljon! VSP oli Saunatytön Emmanuelle. Onnea!

Kuva Elina Mäkinen

Kuva Elina Mäkinen

VSP & ROP

Romu (Kilvan Timo)

Tämän jälkeen vaatteet vaihtoon ja agilitykoulutukseen. Hipun kanssa päästiin Marjut ja Elsi Pullin koulutukseen. Paikalla oli myös paljon muita mudisteja ja mudeja, joka oli mahtavaa!

9.8. Unkarinpaimenkoirien erikoisnäyttely Turussa.
Sinne olin ilmoittanut kaikki. Matti ihan ei ehtinyt täyttää vaadittavaa ikää pentuluokkaan joten harmi ettei se vielä päässyt osallistumaan.

Tuomarina toimi Maija Sylgrén.

Ansan arvostelu: 
"10kk. Hyvin kehittynyt juniori. Hyvä pään malli. Hieman kookkaat korvat. erinom. korvakarvat. Oikea purenta. Hyvä kaula, lupaava ylälinja. Rintakehä saa vielä täyttyä. Kääntää mielellään eturaajoja ulospäin. Hyvä takakulmaus. Etuliike saa tiivistyä. Kevyt sivuliike. Erinom. karvanlaatu. Miellyttävä käytös."
JUN, ERI, SA, PN4 (koko 40,5cm)

Hipun arvostelu:
"Lähes 3v. Hieman raajakas kokonaisuus, kookas narttu. Vahva nartun pää. Oikea purenta. Hyvä kaula ja ylälinja. Rintakehän tulisi olla syvempi ja rintalastan pidempi. Hyvä luusto. Riittävästi kulmautunut edestä, hyvin takaa. Kevyt sujuva liike. Hyvä häntä. Erinom. karvanlaatu. Kaunis väri."
VAL, EH (koko 46,5cm)

Tänään ei enää siis ollut meidän päivä, mutta eipä se paljoa haitannut. Vieläkin lämmitti edellispäiväinen Ansan serti.

Hippu kävi vielä kehän jälkeen jalostustarkastuksessa, jonka suoritti Harry Tast. Harry mittaili ja tutki Hippua todeten lähes joka arvostelu kohtaan erinomainen/rodunomainen. Jalostuskäyttöön hyväksytään kunhan kiinnittää huomiota uroksen kokoon. Erityismaininnan sai Hipun turkki: "Erinomaisen kiiltävä, syvän ruskea karva" (koko 46cm).

Tuleeko Hippua koskaan käytettyä jalostukseen? Jää nähtäväksi, se on vielä niin nuori. Paljon löytyy hyviä asioita, mutta paljon myös sellaisia missä olisi toivomisen varaa. Mutta kukapa sitä täydellinen on, vaikka sehän tässä olisi tavoitteena.

Saimme mökillemme vieraita. Elina kävi laumansa kanssa vierailulla Hipun veljen Jalon (Kilvan Tuomas) ja schipperke Jekun kanssa. Oli mukava jutustella ja todeta kuinka samanlaisia sisarukset ovat.

Hippu & Jalo (Kilvan Tuomas)

Pois lähtiessämme ehdimme vielä käväistä tapaamassa Hipun siskoa Rauhaa (Kilvan Rauha). Oli sekin niin nätti, eikä yhtään niin jalkava kuin Hippu on. 
Nyt kun pienen ajan sisällä näki paljon Hipun sisaruksia ja mitä kuuli niistä, selkeni minulle että tästä pentueesta on tullut luonteeltaan hyvin tasaisia ja mukavia harrastuskoiria! Ongelmia luonteiden kanssa ei ole ollut, eikä myöskään allergioita ole tullut esille mikä on kyllä ehdottomasti hieno juttu!

Rauha, Hippu, Ansa

Rauha (Kilvan Rauha)

Ansan ensimmäiset epikset

Ansa pääsi siis tiistaina Lapualle ensimmäisiin epävirallisiin agilitykisoihin ulkokentälle.
Ansan kanssa ollaan treenattu vain omalla hallilla ja epiksissä ei ollut mitään tavoitteita, tai no se että pysyisi edes kentällä.

Rata oli mukavan lyhyt supermölliluokan rata, jossa oli pari hyppyä ja useampi putki. Valitsin Ansalle kaksi starttia ja hyppykorkeudeksi 20cm. Ensimmäisellä startilla meni rata hylyksi, ensimmäisen hypyn jälkeen lähti kiertämään putkea ulkokautta ja meni väärästä päästä putkeen, mutta muuten mentiin virheettömästi loppuun. Toisella startilla mentiinkin nollana läpi! Ihan mahtava juttu! Yhden kerran Ansa vilkaisi lähdössä kyykyssä olevaa ajanottajaa ja siitä huomasi että hetken sitä olisi tehnyt mieli mennä moikkaamaan. Kaikenlaisia häiriöitä olisi ollut ulottuvilla, mutta Ansa päätti että nyt mennään, tämä on kivempaa! Taitava pikku Ansa!

Hipun kanssa ei mennyt ihan niin nappiin. Väärään päähän putkeen menemistä ja aikamoista soheltamista, ihan itteäni saan syyttää, ohjaaja koko ajan myöhässä.

Video Ansan nollittelu radasta:

Taas erittäin onnistuneita kuvia kuvaajalta Sami Ritoniemi (klikkaamalla suuremmaksi):

Rakas hömelö <3 :´D

Paimennusta ja VOIvottelua..

Esittelyssä ensin iloiset asiat ja lopusta voi sitten lukea VOIvottelut.

Vihdoin se päivä koitti kun pääsin mudien kanssa opettelemaan paimennusta! On sitä ollut mielessä jo kauan aikaa että paimentamaan pitäisi päästä, mutta aina on ollut muita harrastuksia tai kiireitä.

Kävimme Urjalassa Koira-Kehrossa, jossa oli mukava ja asiantunteva lampuri Sanna. Samana päivänä meitä oli n. kahdeksan ja pääsimme kahdesti lampaille. Osallistuin kaikkien kolmen mudini kanssa.

Mikä tärkeintä, kaikki kolme osoittivat kiinnostusta lampaita kohtaan ja saivat täydellisen hyvän ensimmäisen kokemuksen paimentamisesta. Matti 4kk oli varmasti kaikista parhain tapaus! Uskon että siitä olisi potenttiaalia paimentamaan ihan päivittäin lampaita, taipumusta kyllä löytyi. Päivä oli jännittävä ja mielenkiintoinen, varmasti ei jäänyt viimeiseksi kerraksi! Lisää päivästä voi lukea tulevasta Unkarinpaimenkoirat lehdestä.

Paljon tuli hyviä kuvia, antaa siis niiden puhua sen puolesta kuinka mukava päivä meillä oli:
Kuvan saa suuremmaksi klikkaamalla. Kaikki kuvat Eeva Mattila.

Matti sai hepulin, leikitään!

Rohkea Matti!

Jes! Olipa kivaa!

Iloisten uutisten jälkeen sitä VOIvottelua.. Olemme tässä kuussa käyneet Hipun kanssa kahdet rally-tokokisat VOI luokassa, 0 tuloksin. Vetää hieman mieltä matalaksi, mutta en luovuta!
Olen nyt saanut oman jännityksen kuriin ja Hipun vire on paljon parempi sen vuoksi! Kaikki ei näköjään onnistu kuitenkaan samalla kerralla nappiin, on tullut paljon virheitä ja epätarkkoja suorituksia. Kehitystä on tapahtunut, joten ei muuta kun treeniä lisää.

Onnistumisen pilkahduksia agilityssä

Nyt kun kauneuskilpailuista on laskeuduttu takaisin maan päälle päästiin tositoimiin, vaikkakin ei ollut virallinen kilpailu.

Eilen olimme epävirallisissa agilitykilpailuissa.
Jotenkin tunnelma ja oma fiilis oli kuin oikeissa kisoissa ja keskityin aivan erilailla rataantutustumisessa. Itselläni oli varma tunne mitä teen missäkin radan kohdassa. Muistin myös millä fiiliksellä viimeksi olimme treenanneet kelpie Mäihän kanssa, nyt yrittäisin ohjata Hippua yhtä keskittyneesti ja tarkasti.

Rata oli tulevan Agirodun Open Class rata ja siihen sai tutustua jo etukäteen paperilta. Nolliteltiin lähes tulkoon lisästarttikin, mutta Hippu päätti hypätä toisella startilla A:n kontaktin alastulon, joten hylätyksi meni kun otin sen uudelleen. Muuten kummallakin startilla Hippu meni tuttuun tapaan erittäin hienosti, leiskautteli kyllä taas pitkästi, mutta heti kun tassut osuu maahan sehän kyllä kääntyy. Nyt kun saisi vain vielä opetettua kääntämään jo ennen hyppyä, itseltäni se tietysti vaatii myös että on ajoissa kertomassa käännöksen Hipulle ja sitä olen kyllä aina yrittänyt. Olen myös opettanut että suhina tarkoittaa kääntymistä tiukasti ja joissakin ohjauksissa se on alkanut toimimaan, vielä kun muistaisi käyttää sitä radalla.

Ehkäpä agility tästä alkaisi sujumaan kun saa oman pään kisakuntoon ja eikä olisi pahitteeksi jos pari kiloa myös kropasta pois ;) Varmuutta ja tarkkuutta ohjauksiin eikä mitään sinne päin heittoja.. mihin olen monesti sortunut.

Tässä on videokuvaa suorituksesta:

Vielä hyvin onnistunut kuva eilisestä:
Kuva Sami Ritoniemi

Latvian Winner

Käytiin viikonloppu reissulla Latviassa näyttäytymässä Hipun ja Ansan kanssa. Ansa aloitti näyttelyuransa hieman suuremmin kuin olin edes ajatellut, se kun ehti täyttää päivää ennen näyttelyitä junnu iän.

Tämä reissu oli ainutlaatuinen kaikin puolin, ei koskaan olla käyty ulkomailla näyttelyissä. Eikä jäänyt kyllä viimeiseksi kerraksi!

Kuva Riikasta hotellimme lähettyviltä ->








Tuomarina toimi Marleen Collins Irlannista.
Mudeja oli ilmoitettu vain kaksi, Hippu ja Ansa.

Ansan arvostelu:
Well promising junior, 9 month, good temper, happy in the ring. Well pleasing head shape, alert expression. Blue merle coat in good condition.

PP(promotion prize), JCAC, LJU(Latvian Junior Winner)


Hipun arvostelu:
Well pleasing 2- year old, show in good condition. Good head shape & ear carriage, nice sguare outline, very free moves.

CQ(certificate of quality), CAC, CACIB, BOB, LVU(Latvian Winner) ja täten siis Latvian muotovalio (LV CH)!

Kiitokset matkaseuralle! :)

Juhannuksen viettoa

Juhannus meni hienosti aurinko paistoi ja vettä satoi, tyypillinen juhannus siis.

Ansa ja Matti juhannuksen vietossa:

Treenailua ei unohdettu jussinakaan. Ansa sai harjoitella yksinkertaista putki, hyppyä ja keppejä. Hipun kanssa mentiin rataa ja todettiin treenikaverin kanssa etten ole kunnolla sille tiukkaa kääntymistä opettanut.. ei kiva, joten siinäpä meillä onkin sitten tehtävää jatkossa.
Pääsin myös koittamaan rataa kelpie Mäihän kanssa, joka on todella nopea ohjus ja hyvin tarkka ohjauksessa, jos Hippu on tarkka niin Mäihä on vielä tarkempi.
Huomattiinpa vain että vein vierasta koiraa paljon huolellisemmin kuin omaani, joten tällekin asialle täytyisi tehdä jotain ja nopeasti. Jotain positiivistakin kuitenkin löytyi, tykkäsin todella ohjata Mäihää ja haluan jatkossakin koska se ei anna anteeksi pienillekään virheille, joten joudun todella keskittymään ohjaukseen. Aivan niin kuin ei Hipun kanssa joutuisi keskittymään, mutta jotenkin kaiken huomasi paremmin vieraan koiran kanssa.
Niin ja eihän Mattia ole sopiva unohtaa mainita, se kun meni putkeen ensimmäistä kertaa elämässään. :)

Tulevana viikonloppuna lähdetään reissuun, jännittävää! Toivottavasti onni suosii! ;)