Aloitetaan nyt kuitenkin siitä mitä tapahtui ennen kisaviikonloppua.
Kävimme viime viikolla treenaamassa agilityä kolme kertaa, treenit painottuivat enemmän kontakteihin koska olen yrittänyt parantaa Hipun alastulokontaktia. Se kun ei osaa aina mennä oikeaan kohtaan puomilla, tyyliin: 2on 2off asentoon. Hippu hidastaa hyvin, mutta pysähtyy liian korkealle puomille jolloin etutassut ovat vielä puomilla kun tarkoitus olisi maassa. Saimme jo hieman kehitystä aikaan kun jätin pallon puomin alastulosta pari metriä eteenpäin maahan. Lähetin Hipun puomille ja jäin itse aika paljon tarkoituksella jälkeen, kun Hipun asento oli oikea ja katse pallossa, vapautin sen palkalle(pallolle). Tiedän että joudumme työstämään tuota vielä paljon ennen kuin puomin alastulokontakti tulee varmaksi.
Ohjatut aksatreenit meinivät aivan puihin. Hippu ei joitakin hyppyjä hypännyt tai meni ali ja hakeutui jatkuvasti puomille(yllätys!). Ja tiedossa oli siis lauantaina kisat..
Perjantaina kävimme valmennusryhmän ohjatuissa rally-tokotreeneissä. Ne menivät ihan hyvin. Tosin VOI luokassa on vielä paljon treenattavaa, mutta en jaksanut sitä murehtia, koska sunnuntaina olisi meidän AVO luokan kisat.
Lauantai aamusta ajelin Jyväskylään JATtilaan. Olin ilmoittanut Hipun kaikkiin kolmeen agilitystarttiin, tuomarina Anders Virtanen.
Meillä oli ennestään ykkösistä kaksi LUVAa, toinen hyppäriltä ja toinen agilityradalta. Ajattelin että tässä olisi siis erinomainen mahdollisuus saada se yksi puuttuva LUVA luokkanousuun.
Sehän tuli sitten jo ensimmäiseltä radalta! Maaliin päästessäni tosin luulin että meille tuli vitonen kun Hippu hyppäsi minua päin kun yritin sen ohjata 16.hypyn yli, mutta siitä ei ollutkaan tullut virhettä!
Pistin radalla merkille että Hipun vauhti oli himpun verran hitaampi, ei yhtään niin tykki kuin omissa kisoissa, tutussa ympäristössä, tutuilla esteillä. Emme ole pitkään aikaan käyneet muualla treenaamassa tai kisoissa. Luulen että tämän vuoksi Hippu oli myös kuulolla enemmän ja sitä oli helpompi ohjata.
Alla kuva ratapiirustuksesta:
Kakkosissa tuomaroi Johanna Nyberg. Radat olivat kivoja ja mielestäni loogisia, eikä mitään meille uutta tai ihmeellistä ohjauskuvioita tarvinnut tehdä. En meinannut uskoa kun saimme ensimmäisestä kakkosten radasta LUVAn!
Mutta vielä se, että viimeiseltäkin radalta vetäisimme nollat, oli aivan uskomaton tunne!
Lähdimme Hipun kanssa väsyneinä, mutta tyytyväisinä ajelemaan kotia kohti triplanollat kotiin viemisinä! Ajatella, että yksi onnistuminen vielä, niin ollaan jo kolmosissa..
Seuraavat agilitykisat onkin omalla hallilla tulevana viikonloppuna.
Sunnuntaina oli rally-tokokisat, onneksi omalla hallilla ja vasta iltapäivästä. En meinannut millään herätä kunnolla koko päivään..
Ennen suoritusta jännitti, jännitti niin paljon. Tottakai lähdössä se jännittäminen ei ollut miksikään muuttunut, vaan mun oma ääneni niin että Hippu katsoi mua sillä silmällä: "Ai tää on taas tämä juttu.." En muista kuinka monta kertaa Hippu radan aikana haukotteli (monta!) ja yritti mua rauhoitella, se myös hidasteli, jolloin mun ääni oli entistä kimeämpi kun yritin saada Hippua reippaampaan tahtiin. Puolessa välissä rataa aloin jo itse hermostua kun suoritus ei vastannut yhtään sitä mitä treeneissä yleensä ja äänikin taisi muuttua normaalimmaksi koska Hipun suoritus parani.
Pitkältä tuntuvan suorituksen jälkeen maaliin kuitenkin selvittiin ja saatiin hyväksytty tulos 88p ja RTK2 koulari! Joten ei se aivan surkea suoritus ollut, mutta itseäni tietenkin ärsyttää kun emme päässeet näyttämään sitä mitä oikeasti osaamme.
Seuraavat rally-toko kisat onkin Kannuksessa, voittajaluokassa.. Tuohon mennessä pitäisi saada tehtyä jotain omalle jännittämiselle!
Kuitenkin kaiken kaikkiaan mahtava viikonloppu, tällä jaksaa taas pitkälle eteenpäin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti